Tammikuun 27. päivänä 2021.
"Se tapahtui uudestaan ja uudestaan." Tuukka Tervonen. Lue!
"Vietetään 27 ensimmäistä vainojen uhrien muistopäivää eli YK määrittelemänä holokaustissa menehtyneiden muistopäivää
nimipäivää viettävät tänään Viljo ja Maire ortodoksisen kalenterin mukaan Johannes Juhani Jussi ja Juha Lämpimät onnittelut teille kaikille jalan merkkipäivä tai nimipäivä tänään
27 ensimmäistä ovat syntyneet Muiden muassa säveltäjät usko Meriläinen 1930 823 ja Amadeus Mozart 156 hänet paremmin nimellä Lewis Carroll
aurinko nousee Helsingissä 846 Oulussa 921 Utsjoella 1022 nousee aurinko ja aurinko laskee sitten Utsjoella 14.28 Oulun tasalla 1541 ja Helsingissä 16.20 Yle Uutisia kello on aivan kohta 7"
Ylen aamukuulutus puheentunnistuksella keskiviikkona 27.01,2021 06:59.
Arkisto 2006.
Isonna! Perjantaina 27.01.2006 Vainottujen muistopäivä, Holocaustin muistopäivä.
Inte bara Auschwitz Lisbeth Lindeborg om de ”glömda” dödslägren Aftonbladet Fredag 27 januari 2006.
Survivors with a message lest we forget Nazi genocide Stephen Bates Guardian Unlimited Friday January 27, 2006
Arkisto 2005.
Tänään on kulunut
päivälleen tasan 60 vuotta, kun Neuvostoliiton puna-armeija vapautti ja
avasi Auschwitzin keskitysleirin.
27.01-päivälle on annettu
nimeksi vainottujen päivä, kaikkien vainottujen ja tapettujen
muistolle. Emme saa unohtaa yhtäkään, emme saa hyväksyä
tappamista.
Eilisessä Aftonbladetissa on Anders Sandbergin kirjoitus: Se ondskan med egna ögon. (Näe pahuus omin
silmin.) 60 år efter befrielsen av Auschwitz är lägret Polens viktigaste
turistmål. OSWIECIM. Det är inte en plats man besöker för nöjes skull...
Silloin kun emme vielä
paljon matkustaneet koimme tunnelman elokuvan Yö ja usva
perusteella. Tässä ranskalaisessa (Resnaisin? ohjaamassa) oli
kaikki.
Selostajan puhe tunkeutui sisimpäämme. Tahtoisin sen nähdä uudelleen.
"Vi ser på ruinerna av
gaskammar och krematorier som nazisterna sprängde innan lägret
övergavs. Tillräckligt mycket finns kvar för att man ska begripa
den enorma industiella skalan på mördandet" (Anders Sandberg, Aftonbladet 26.01.2005)
"Näemme kaasukammioiden ja krematorioiden rauniot, jotka jäivät jäljelle.
Kaikkia natsit eivät ehtineet
räjäyttää. Riittävästi niitä jäi jäljelle jotta voi käsittää sen
suunnattoman teollisen mittakaavan murhaamisessa."
Näin Sandbergin kirjoitus päättyy.
Käsittää, tuntea, kokea, muistaa.
Pertti Manninen, nettisanomat.com torstaina 27 tammikuuta 2005.
Linkki:
Ihmiskunnan vastuu. nettisanomat.com 06.09.01.
http://www.nettisanomat.com/
2001/09/06/chaplinpuhediktaattori.htm
Kuva: Hannah kuuntelee Hynkelin puhetta.
Lue myös!
2021. TAMMIKUU.
Alkuosa Tuukka Tervosen kolumnista: Se tapahtui uudestaan ja uudestaan
LAINAUS
"Jos natsi-Saksa olisi yhä olemassa
kaikessa kauheassa loistossaan keskitysleireineen päivineen, me ja muut
länsimaat olisimme hieromassa kauppaa heidän kanssaan. Samalla
kertoisimme olevamme “huolestuneita” natsi-Saksan
ihmisoikeustilanteesta. Ostaisimme innoissamme ilman omantunnon tuskia
juutalaisten, puolalaisten, homojen ja muiden alistettujen ryhmien
pakkotyöllä tekemiä lenkkareita tai iTelefoneja.
Mistäkö tiedän?
Suomi muun Euroopan unionin kanssa solmi juuri äsken ison investointisopimuksen Kiinan kanssa, joka pitää eri arvioiden mukaan ainakin miljoonaa Xinjiangin uiguuria ja muita etnisiä vähemmistöjä keskitysleireillä ja tekemässä pakkotyötä. Lisää leirejä rakennetaan kovaa vauhtia.
Leireillä uiguureja kuolee, heitä hakataan, kidutetaan sähköllä, raiskataan, teetetään pakkotyötä sekä pakkosterilisoidaan.
Tarkoituksena on tuhota uiguurit kansana. Vaikka käynnissä ei –
ainakaan ilmeisesti – ole järjestelmällinen massateloitus, ei ollut
natsien keskitysleireilläkään aluksi. Varsinainen joukkotuhoaminen alkoi
vuoden 1942 Wannseen konferenssista, jossa “lopullisesta ratkaisusta”
päätettiin.
Natsi-Saksan
keskitysleireillä ja teollisuudessa pakkotyövoima teki kaikkea
mahdollista, kuten Kiinan keskitysleireilläkin. Tuomitsemisen sijasta
länsimaiset yritykset hyötyvät ilomielin keskitysleirien uhrien
työpanoksesta. Useiden ihmisoikeusjärjestöjen arvioiden mukaan joka viides puuvillavaatekappale sisältää xinjiangilaista puuvillaa, H&M:n paidoista Adidaksen lenkkareihin.
Vaateteollisuus ei ole todellakaan yksin väärinkäytöksissä. Apple lobbasi Yhdysvalloissa vastustaen lakia, joka olisi määrännyt sanktioita
kiinalaista pakkotyövoimaa hyödyntäviä yrityksiä vastaan. Applen hankkijat käyttävät uiguurien pakkotyövoimaa, joten myös yksi maailman
suurimmista firmoista on työntänyt lusikkansa kansamurhasoppaan. Muita
hyötyviä firmoja ovat Wall Street Journalin mukaan muun muuassa Heinz ja Coca-Cola.
Kun siis vainojen uhrien muistopäivänä tviittaa #eikoskaanenää iPhonella henkkamaukan paidassa cokista hörppien edessään
makaronilaatikko ketsupilla höystettynä, on kyseessä hillittömän
surullinen parodia.
Lauseella “Ei
koskaan enää” viitataan siihen, että ihmiskunnan ei kollektiivisesti
pitäisi antaa holokaustin kaltaisten kansanmurhien tapahtua ikinä. Mutta
siinä on epäonnistuttu uudestaan ja uudestaan ja uudestaan heti
holokaustin loputtua.
Katsotaan joitakin kansanmurhia holokaustin jälkeen: ...
LAINAUS LOPPUU
2021. TAMMIKUU.
Alkuosa Tuukka Tervosen kolumnista: Se tapahtui uudestaan ja uudestaan
Kolumni kokonaisuudessan: https://yle.fi/uutiset/3-11754404 |
Kyllähän se ruoste oleellisena osana merenkäyntiin liittyy, muuta yhteistä ei taida olla aiheeseen tuolla laatikolla.
Vähän kuten Turun Funikulaari, kyllä sekin jotakuta naurattaa, koko matkan pankkiin.
”… kyllä sekin jotakuta naurattaa, koko matkan pankkiin…”
Jaa meinaatko arkkitehtiä vai ketä?